Tämä kirjoitus löytyy myös englanniksi

Mikäpä olisi parempi tapa aloittaa vuosi kuin lähteä viikoksi Norjan tuntureille hiihtämään? No tietysti lähteä Norjan tuntureille hiihtämään ja keskustelemaan hiukkasfysiikasta! Näin ainakin jos kysytään niiltä n. 80 pohjoismaiselta fyysikolta, jotka tapasivat tammikuun 2025 alussa perinteisessä Pohjoismaiden hiukkasfysiikan konferenssissa (Nordic Conference on Particle Physics). 

Tätä joka toinen vuosi järjestettävää tapahtumaa voi hyvin luonnehtia pohjoismaiden hiukkasfyysikoiden kokoontumisajoiksi. Konferenssi tunnetaan tuttavallisemmin nimellä “Spåtind”, tunturihotellin mukaan, jossa tämä kokoontuminen järjestettiin vuosikymmenien ajan, jo 1960-luvulta alkaen. Sittemmin konferenssi on siirtynyt Skei-tunturin (ja sen Skeikampen-laskettelukeskuksen) kupeessa sijaitsevaan Thon-hotelli, jossa tapahtuma tänäkin vuonna järjestettiin.

Vaikka tapahtuma pidetään aina Norjassa, konferenssin järjestämisvastuu kiertää pohjoismaiden välillä. Tällä kertaa oli Suomen vuoro toimia järjestäjänä: Jyväskylän hiukkasfyysikot ottivat Sami Räsäsen johdolla vetovastuun, Helsingin ja Lappeenrannan tutkimusryhmien tarjotessa sivustatukea. Tieteellistä ohjelmaa suunnitteli kansainvälinen komitea, jossa oli mukana jäseniä ja pitkäaikaisia Spåtind-kävijöitä Suomen lisäksi myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Spåtind-konferenssi starttaa perinteisesti heti uuden vuoden toisena päivänä. Mutta mikä saa joululomillaan syksyn rasituksista toipumassa olevat tieteentekijät katkaisemaan lomansa ja lähtemään työmatkalle? Vastaus piilee konferenssin ohjelman rakenteessa, jossa ajankohta on huomioitu: lähes koko valoisa aika (klo 10–15) on varattu pitkälle tauolle, jonka aikana ehtii helposti paitsi ulos hiihtämään tai laskettelemaan, myös saunan tai suihkun kautta lounaalle. Vastaavasti varsinainen konferenssiohjelma alkaa jo aamuhämärissä kahdeksalta, ja jatkuu myöhään iltaan asti, niin että esitelmiä ja keskustelua fysiikasta kertyy helposti 6–8 tuntia päivässä. Jos energiaa riittää, iltamyöhällä voi vielä suunnata hiihtolenkille tähtitaivaan alle, tai vaikka läheiseen karaokebaariin jos siltä tuntuu. Sen ansiosta, että Spåtindin ohjelmassa tasapainottuu ulkoilu, hauskanpito ja fysiikka paremmin kuin keskivertokonferenssissa, moni fyysikko saapuukin Spåtindiin kumppanin tai koko perheen kanssa. Tänä vuonna säät suosivat konferenssiviikolla, pakkasta oli n. 10 astetta ja lunta riitti mutta aurinkokin välillä näyttäytyi. 

Tänä vuonna konferenssin ohjelmassa korostui yksi teema: parhaillaan valmistelussa oleva uusi Euroopan hiukkasfysiikan strategia. Strategiaa koordinoi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, ja sen tavoitteena on muodostaa konkreettinen suunnitelma siitä mikä on kokeellisen hiukkasfysiikan seuraava “lippulaivaprojekti” Euroopassa nykyisen LHC-törmäyttimen jälkeen. Strategia hyväksytään lopullisessa muodossa kesällä 2026, mutta selvitykset ja tutkimukset ovat jo täydessä vauhdissa ja suomalaisen ja pohjoismaisen hiukkasfyysikkoyhteisön on muodostettava nyt näkemyksensä mahdollisista tulevaisuuden suurhankkeista.

Tämän vuoden Spåtindin yksi pääpuhujia olikin strategiaryhmää puheenjohtava professori Karl Jakobs Freiburgin yliopistosta. Lisäksi ohjelmassa oli kolme esitelmää jotka keskittyivät erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuden hiukkastörmäyskokeisiin: Rebeca Gonzalez (Uppsalan yliopisto) kertoi CERNiin kaavailtavasta 90-kilometrisesta FCC-törmäyttimestä, Federico Meloni (DESY-laboratorio, Hampuri) kertoi tulevaisuuden myonitörmäyttimistä ja Xinchou Lou (Kiinan tiedeakatemia) kertoi puolestaan Kiinassa suunnitteilla olevasta CEPC-törmäyttimestä. Lisäksi myöhään toisen konferenssipäivän iltana järjestettiin vapaamuotoisempi paneeli- ja yleisökeskustelu, jossa nuoret tutkijat ja alan konkarit pääsivät vaihtamaan näkemyksiään alan tulevaisuudesta Euroopassa ja laajemmin. Tällaiselle keskustelulle oli selkeästi tilausta, koska myöhäisestä ajankohdasta huolimatta se keräsi suuren yleisön ja keskustelu jatkui yömyöhään hotellin käytävillä ja baarissa vielä virallisen osuuden jälkeenkin.

Kokonaisuudessaan neljän päivän ohjelmaan mahtui sekä pidempiä luentoja 12 vierailevalta puhujalta, että kymmeniä lyhyempiä puheita konferenssin osallistujilta. Ohjelma kattoi hiukkasfysiikkaa, astrofysiikkaa ja teoreettista fysiikkaa laajalla skaalalla. Kiinnostuneen lukijan kannattaa tutustua ohjelmaan konferenssin nettisivuilla , jossa myös kaikki esitelmien materiaalit ovat vapaasti saatavilla.

Jokaiseen pitkäikäiseen konferenssiin muodostuu omat perinteensä, eikä Spåtind ole tästä poikkeus. Yksi Spåtind-perinteistä on viimeisen päivän juhlavampi konferenssi-illallinen, jonka ohjelmaan kuuluu myös yhteislaulu! “Spåtind Bells” -kappale lauletaan “Kulkuset, kulkuset”-melodialla, ja siihen sanoitetaan jokaisella kerralla uusia säkeistöjä, jotka tiivistävät konferenssin tunnelmaa ja ohjelman tärkeintä antia. Vuosikymmenten mittaan kirjoitetuista säkeistöistä vain osa on enää tallella, mutta niihin on tallentunut omalaatuisella tavalla hiukkasfysiikan historiaa siten kuin se on Norjalaisessa tunturihostellissa milloinkin koettu. Uusien säkeistöjen lisäksi tapana onkin laulaa myös otteita vanhoista. 

Perinteet myös muuttavat muotoaan ajan mukana. Edellisessä konferenssissa 2023 ruotsalaiset järjestäjät keksivät ensimmäistä kertaa muuttaa luentosalin karaoke-huoneeksi illallisen jälkeen, ja tämä perinne on selvästi tullut jäädäkseen: sekä ensimmäisellä kerralla, että tänä vuonna ABBA raikui luentosalissa myöhään yöhön ja letkajenkkaakin taidettiin jossain välissä tanssia. Kokonaisuutena vuoden 2025 Spåtind-kokoontumista voi hyvällä syyllä luonnehtia menestykseksi. Seuraavan kerran Skei-tunturin hangille kokonnutaan tammikuussa 2027, jolloin järjestämisvuorossa ovatkin norjalaiset kollegat.

Santeri Laurila