Työsuojelun tarkoitus on suojella työntekijää työhön liittyviltä terveysriskeiltä. Suomessa virallinen työsuojelu sai alkunsa vuonna 1889 voimaan tulleesta Keisarin asetuksesta ”Teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta”. Perustettiin ammattientarkastajien ammattikunta, joka muodosti Suomen ensimmäisen työsuojeluorganisaation. 1900-luvun alkupuolella työtapaturmat ja ammattitaudit alkoivat yleistyä teollisuustyön lisääntymisen myötä. Käyttöön otettiin myös ”tieteellisen liikkeenjohdon” oppeja, joissa korostettiin työn pilkkomista pieniin hierarkiassa ylhäältä johdettuihin osiin ja palkan sitomista työn tulokseen.

Työtapaturmia ja ammattitauteja alettiin tilastoida 1920-luvulla ja vuonna 1930 säädettiin Suomen ensimmäinen työturvallisuuslaki. Työtapaturmien ja ammattitautien määrä jatkoi kasvuaan ja taittui vasta 1970-luvulla, jolloin säädettiin työsuojelun valvontalaki. Vähintään 20 hengen työpaikat velvoitettiin perustamaan työsuojelutoimikuntia sekä ammattientarkastajien tilalle tuli työsuojelupäälliköitä ja työsuojeluvaltuutettuja. Psyykkiset syyt sairaslomien aiheuttajina alkoivat lisääntyä.

Vuonna 2019 mielenterveyden ongelmista tuli suurin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. 2020-luvulle tultaessa Korona pakotti ihmiset etätöihin ja yliopisto otti työntekijöilleen etätyövakuutuksen. Osalla työntekijöistä työviihtyvyys etätyössä kasvoi ja osalla laski. Etätyössä raportoitiin työtehon nousua sekä aikaisempaa parempaa vapaa-ajan ja työn sovittamista. Työn tauottaminen väheni sekä vapaa-ajan ja työajan välinen raja hämärtyi aiheuttaen erilaisia oireita. Osa työntekijöistä kärsi etätyössä yksinäisyydestä ja työyhteisön tarjoaman tuen puutteesta. Etätyösuosituksen loputtua osa tuli mielellään takaisin työpaikalle ja osa olisi halunnut jatkaa etätyötä. Osa tykästyi etä- ja lähityön yhdistelmään. Työyhteisöt joutuivat etsimään uusia työnteon ja kommunikaation tapoja muuttuneessa ympäristössä sekä pohtimaan, mikä on muodostaa työyhteisön. Onko se työskentely yhteisen päämäärän hyväksi vai ehkä työpaikalla tapahtuvat kohtaamiset? 

Vuonna 2022 Euroopassa syttyi sota, jolla oli monenlaisia vaikutuksia suomalaiseen työelämään. Epävakaan maailmantilanteen aiheuttamaa psykososiaalista ahdistusta käsiteltiin työyhteisöissä. Helsingin yliopisto loi vastuullisen vuorovaikutuksen ohjeet. Työturvallisuuslakiin tuli muutoksia, jotka velvoittavat työnantajaa huolehtimaan entistä enemmän työntekijöiden psykososiaalisesta hyvinvoinnista.

Työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi liian suuret tai pienet työmäärät, jatkuvat keskeytykset työssä, työnkuvien epäselvyys, huonot työvälineet, perehdytyksen puute, työsuhteen epävarmuus tai turvattomaksi koettu työyhteisö.  Turvallisessa työyhteisössä voi saada tukea ja olla tukena, tieto kulkee ja asioita uskalletaan ottaa puheeksi. Turvalliseksi koetun työympäristön on todettu lisäävän luovuutta, innovatiivisuutta ja työn tuottavuutta.

Vaikka psykososiaalisen työsuojelun merkitys on kasvanut, fyysisen työsuojelun tarve ei ole kadonnut. Matkalla kotoa töihin ja töistä kotiin, etätyössä, työmatkoilla, käytävillä, taukotiloissa ja työhuoneissa tapahtuu työtapaturmia. Talvella jäinen mäki työpaikalle kuten myös työpaikan lattialle läikkynyt kahvi lisäävät liukastumisvammojen riskiä. Varomattomasti kulkureitille jätetty tavara lisää kompastumisvamman riskiä.  Vaikka laboratorioympäristössä turvallisuusriskien hallinta on osa työtä, tiedeyhteisöille kuten Helsingin yliopistolle ja CERNille ominaiset laboratorioiden käyttäjien erilaiset taustat ja suuri vaihtuvuus ovat haaste työsuojelulle. CERN on vastannut haasteeseen kattavalla koulutustarjonnalla, joka on tullut tutuksi CERNin kävijöille. Helsingin yliopisto tarjoaa CERNiin lähtevälle työntekijälleen matkavakuutuksen, jonka sisältö riippuu työsuhteen tyypistä ja työmatkan ominaisuuksista.

Physicumissa toimistohuoneet ja laboratoriotilat ovat lähekkäin. Mitä tehdä, jos työpaikalla on outo haju? Haju voi esimerkiksi tulla ulkoa, olla merkki ympäristöön laboratoriosta päässeestä kemikaalista tai mikroaaltouuniin liian pitkäksi aikaa unohtuneesta ruoasta. Jos epäilee hajun tulevan laboratoriosta, asiasta voi kertoa laboratorion työntekijöille tai vahtimestarille ja heidän poissa ollessaan kiinteistöpäivystäjälle. Jos epäilee saavansa oireita työpaikalla käytetyistä pesuaineista, kannattaa olla yhteydessä omaan esihenkilöön tai työsuojeluvaltuutettuun.

Poikkeustilanteen kuten tulipalon sattuessa työpisteeltä voi joutua poistumaan nopeasti. Mielentila voi olla hätääntynyt ja lähin poistumistie poikkeustilanteen vuoksi vaarallinen. Onkin hyvä opetella ennakkoon ainakin kaksi hätäpoistumistietä ulos omalta työpisteeltä. Hätäpoistumisteiden varsilla oleva tavara voi estää pelastautumisen ja sen vuoksi reitit on pidettävä avoinna.

Suomen työsuojelun lyhyttä historiaa kuvaa muutos. Minkälaisia haasteita tiedostamattomat ennakkoluulot ja ympäristön lämpeneminen muodostavat työsuojelulle? Miten tekoälyn lisääntyvä käyttö tulee vaikuttamaan työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen? Aletaanko esimerkiksi näkemään työtehtävien katoamisia tai uudenlaisia tekoälyn aiheuttamia onnettomuuksia kuten omin päin toimivia droneja?  Aika näyttää. Jotkut asiat säilynevät. Turvalliseksi koetun työyhteisön merkitys on ja tulee olemaan suuri.

Pirkitta Koponen
laboratorioinsinööri, Ilmaisinlaboratorio
Fysiikan tutkimuslaitos

Kumpulan työsuojeluvaltuutettu vuosina 2020-2023

Hyödyllisiä Flamma-linkkejä, jotka vaativat kirjautumisen (Helsingin yliopisto):

Tietoa etätyövakuutuksesta
Helsingin yliopiston vastuullisen vuorovaikutuksen ohjeet
Tietoa matkavakuutuksista
Tietoa Helsingin yliopiston työsuojeluorganisaatiosta