Fysiikan tutkimuslaitoksen Ilmaisinlaboratorio on perinteisesti osallistunut Euroopan Tutkijoiden yö -tapahtumaan. Tapahtumassa laboratorio on esitellyt toimintaansa ja yleisö on päässyt kokeilemaan erilaisten anturien toimintaa ja kasaamaan yksinkertaisia elektroniikkapiirejä. Koronan vuoksi yleisötapahtumia ei ole voinut järjestää, joten olemme joutuneet keksimään uusia tapoja toiminnan esittelyyn ja tapahtumaan osallistumiseen.

Tutkijoiden yö

Syyskuun viimeisenä perjantaina järjestetään Euroopan laajuinen tiedetapahtuma, Tutkijoiden yö. Tapahtumassa tutkijat voivat esitellä työtään ja tutkimusalaansa muun muassa erilaisilla näyttelyillä, kokeilla, esityksillä ja tehtävillä. Olennaisena osana tapahtumaa on vuorovaikutus tieteentekijöiden ja yleisön välillä.  

Fysiikan tutkimuslaitoksen Ilmaisinlaboratorio on ollut aktiivisesti mukana Tutkijoiden yössä useina vuosina. Tilaisuuksissa kävijät ovat päässeet tutustumaan erilaisiin säteilynilmaisimiin, sekä päässeet itse kokeilemaan muun muassa komponenttien kiinnittämistä koekytkentälevyille ja erilaisten anturien toimintaa. Korona-aikana tällaisten yleisötapahtumien järjestäminen ei ole ollut mahdollista, joten jouduimme kehittelemään ohjelmasta virtuaalisemman version.  

Tänä vuonna Tutkijoiden yötä (https://www.tutkijoidenyo.fi/ohjelma/) vietettiin neljällä paikkakunnalla Suomessa. Laajin ohjelma oli Jyväskylän yliopistolla, jossa oli mahdollista myös vierailla tapahtuman aikana. Pääkaupunkiseudulla tapahtumat olivat Arcadan järjestämät verkkoluennot, sekä Ilmaisinlaboratorion virtuaalivierailut esitelmineen. Ainoana ”ulkopuolisena” laboratorioon pääsi tutustumaan Heikki Hupiukko, joka teki tärkeitä havaintoja eri laitteiden ominaisuuksista. 

Ilmaisinteknologian esittelyä

Tämän vuoden ohjelmassa meidän tarkoituksenamme oli esitellä mahdollisimman laajasti Ilmaisinlaboratorion erilaisia säteilynilmaisimia, niiden valmistamista, sekä erilaisia laadunvarmistus- ja analysointimenetelmiä, joita tarvitaan ilmaisimien rakentamisessa.  

Monimutkaisimpia esitellyistä laitteista oli germanium-puolijohteesta valmistettu kaupallinen gammasäteilyn ilmaisin, jota voidaan käyttää muun muassa säteilylähteiden paikantamiseen. Yksinkertaisimmasta päästä taas oli ilmaisin, joka oli rakennettu juomatölkistä.  Dosentti Erik Brückenin esittelemänä laitteella kyettiin mittaamaan muun muassa rauta-55 isotooppilähteen spektri.

Molempien ilmaisimien perustoimintaperiaate on hyvin samanlainen. Säteily ionisoi ilmaisinmateriaalia. Syntyneet varaukset johdetaan laitteen anodille tai katodille ja mitatusta virrasta voidaan määrittää säteilyn energia. Mitatusta spektristä voidaan määrittää esimerkiksi säteilylähteen ominaisuudet.

Tohtorikoulutettava Shudhashil Bharthuar puolestaan esitteli Cernin CMS-kokeeseen asennettavien puolijohdekomponenttien karakterisointia ja laadunvarmistusta. Laboratoriossa olevilla laitteilla kyetään mittaamaan pii-ilmaisimien ominaisuuksia. Kokeessa käytettävien ilmaisimien lisäksi laitteistolla voidaan tutkia uusien valmistusmenetelmien vaikutusta ilmaisimien toimintaan.

Paluu entiseen

Virtuaalitapahtumat saattoivat olla aluksi kätevän oloisia, mutta lähes puolentoista vuoden virtualisoinnin jälkeen tällaiset tapahtumat alkavat toistaa itseään. Zoom-alusta ei ole myöskään paras mahdollinen järjestelmä lähetyksen tekoon. Tästä huolimatta opimme virtuaalitilaisuuksista paljon varsinkin käytettävän AV-tekniikan osalta. Esimerkiksi kouluvierailut voi toteuttaa samalla menetelmällä, mikäli matkustus Helsinkiin vaatisi liian paljon resursseja. Mikäli päätämme olla mukana jälleen ensi vuonna Tutkijoiden yössä, järjestetään tapahtuma jälleen yleisötapahtumana. Tällöin vuorovaikutus osallistujien ja esittelijöiden välillä on helpompaa ja antoisampaa.

Lisätietoja mahdollisista virtuaalisista kouluvierailuista Ilmaisinlaboratorioon voi tiedustella Matti Kalliokoskelta.

Matti Kalliokoski
Yliopistotutkija
Fysiikan tutkimuslaitos