In English

Fysiikan tutkimuslaitoksen yhteisen blogin karuhko nimi heijastaa sitä, että tarkoituksemme on tässä kertoa laajasti Fysiikan tutkimuslaitoksen tutkimuksesta ja toiminnasta, rajaamatta sisältöä nimellä. Vaikka kaikkien tekstien on tarkoitus koskettaa HIP:in toimintaa tavalla tai toisella, toivomme monipuolisten kirjoitusten kiinnostavan eri yleisöjä eri tavalla.

HIP:in johtajan ominaisuudessa kokoan ensimmäisen kirjoituksen alkuun ajatuksiani HIP:in roolista ja hyödyistä suomalaisessa tiedemaailmassa. Kertaan myös lyhyesti alkuaikojen historiaa eli taustaa nykyiselle laitokselle – olin silloisten henkilökuntien edustajana jäsenenä HIP:in väliaikaisessa johtokunnassa vuonna 1996 ja HIP:in johtokunnassa 1997-2007.

Erityisrooli Suomen tutkimuskentässä

Minkä tahansa tutkimuslaitoksen on tiedettävä, mikä on juuri sille niin erityistä, että sitä ei saada aikaiseksi ilman kyseistä laitosta.

HIP tarjoaa kaksi toisiinsa tiiviisti liittyvää erityispiirrettä:

• HIP yhdistää Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen, Aalto-yliopiston sekä Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen hyvin laaja-alaisia ja erilaisia kiihdyttimiin liittyviä tietoja ja taitoja.Näin monen eri painotuksia edustavien yliopistojen tutkijoiden tiivis yhteenliittymä on harvinainen saavutus myös maailman mittakaavassa!

• HIP muodostaa tutkimusjatkumon teoreettisen fysiikan, kiihdytinkokeiden analyysin, koejärjestelmien ja niiden instrumentoinnin sekä teknologisen kehittämisen kautta yhteistyössä teollisuuden kanssa tapahtuvaan tuotteiden kaupallistamiseen saakka.Näin laaja ja yhtenäinen tutkimuskenttä ei ole yksittäiselle yliopistolle tieteellisesti tai käytännön resurssien vuoksi helposti toteutettavissa!

Oleellisen lisän edellä olevaan tuo vielä HIP:n kiinteä yhteistyö kansainvälisten kiihdytinkeskusten (CERN, FAIR) kanssa. Tämä yhteistyö luo vankan pohjan kaikkien HIP:in muodostavien yliopistojen toiminnalle näiden keskusten kanssa.

Suomen tapaa tehdä CERN -yhteistyötä HIP:in puitteissa onkin kiitelty useissa eri yhteyksissä.

Historiaa lyhyesti

HIP ponnisti alunperin kolmen sitä edeltävän tutkimuslaitoksen pohjalta:

Helsingin yliopiston Teoreettisen fysiikan tutkimuslaitos (TFT) ja Suurenergiafysiikan tutkimuslaitos (SEFT) sekä Teknillisen korkeakoulun Hiukkasteknologian instituutti (HTI) yhdistettiin asetuksella Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteiseksi Fysiikan tutkimuslaitokseksi 1.9.1996. Varsinainen toiminta alkoi 1997 alussa, kun TFT:n, SEFT:n ja HTI:n toiminta lakkautettiin.

Yhdistettävien tutkimuslaitosten toimintakulttuurien yhteensovittamista pohdittiin monelta kantilta. Päädyttiin siihen, että mahdollisimman hyvään tutkimuksen sujumista avustavaan rakenteeseen kuului oleellisesti tutkimuksen tekeminen määräaikaisina projekteina ilman vakituista henkilökuntaa. Projektiaiheiden valinnassa laitoksen johtokuntaa oli määrä avustaa korkeatasoinen tieteellinen neuvottelukunta tieteellisen arvioinnin perusteella.

Määräaikaisten projektien vastapainona toiminnan tukirankana olivat CERNin kokeet, jotka vaativat pitkäaikaista sitoutumista tiettyyn kokeeseen. Tutkimuslaitoksen syntymäaika oli CERNissä vuosina 1989-2001 tehtyjen elektroni-positroni -törmäytinkokeiden aikaa tunnelissa, johon sittemmin rakennettiin siinä nykyisin toimiva Large Hadron Collider (LHC).

Fysiikan tutkimuslaitoksen englanninkielisestä nimestä Helsinki Institute of Physics (HIP) keskusteltiin pitkään Jyväskylän yliopiston liittyessä mukaan 2002, mutta vakiintuneesta nimestä ja lyhenteestä ei haluttu luopua. Nimi siis jäi, vaikka tutkimuslaitoksen maantieteellinen ulottuvuus on jo useamman kerran laajentunut: Jyväskylän yliopisto liittyi mukaan 2002, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2006 ja Tampereen teknillinen yliopisto 2008. Säteilyturvakeskus on väliaikaisena jäsenenä 2018-2019.

Nykyiset ohjelmat ja projektit

HIP:in toiminta jakautuu edelleen teoriaohjelmaan, kokeellisiin ohjelmiin ja teknologiaohjelmaan, joissa kaikissa on projektirakenne. Projektit ovat 3+3 -vuotisia niin, että ensimmäisen kolmen vuoden jälkeen on arviointi, jonka perusteella päätetään projektin jatkosta – HIP:n tutkimus on ollut ketterää jo kauan ennen kuin ketteryydestä tuli muotisana.

Kokeellisia ohjelmia ovat CMS-ohjelma ja ydinfysiikan ohjelma.

Ohjelmat ja niiden projektit ovat toiminnan ydin. Tutkimuslaitoksen dynamiikka syntyy suurelta osin ohjelmien sisällä vaihtuvista tai uudistuvista projekteista, joiden päälliköt ovat olleet tavattoman innostuneita ja päämäärätietoisia. Sen seurauksena esimerkiksi teoriaprojektien entisistä päälliköistä miltei kaikki toimivat yliopistojen professoreina tai yliopistonlehtoreina.

HIP:in toiminnassa oleellisena osana on ollut ilmaisinlaboratorio. Sen asema on vakiinnutettu tekemällä ilmaisinlaboratoriosta oma infrastruktuurinsa HIP:in sisälle, minkä lisäksi ilmaisinlaboratorio on yhteinen fysiikan osaston kanssa.

HIP:issä on myös muita ohjelmien ulkopuolisia osia: erillisprojektit CLOUD (liittyen kosmisten säteiden vaikutukseen pilvien muodostumisessa), PLANCK-EUCLID (liittyen kosmologiatutkimukseen), koulutoiminta ja avoin data (liittyen CERNin valtaviin datamääriin ja CERNin käyttöön opetustarkoituksiin).

Eteenpäin keskustelevana yhteisönä

Fysiikan tutkimuslaitos on kaikissa siitä tehdyissä arvioissa saanut paljon kiitosta, mutta aina riittää parannettavaa. Koska HIP on vuosien mittaan laajentunut alkuajoista sekä tieteellisesti että maantieteellisesti, vaarana on, että toiminnasta tulee hajanaista, eivätkä tutkijat enää näe yhteistä ”päämäärää” selkeästi. Tämän välttämiseksi HIP-yhteisön tapaamiset ovat tarpeellisia. Kuluvana vuonna on aloitettu HIP:in ohjelmien yhteiset sisäiset kokoontumiset ja ensi vuonna kootaan koko yhteisö suureen ”torikokoukseen”.

Siellä on koko yhteisöllä takuuvarmasti paljon opittavaa!

Toivon, että tämä blogi tarjoaa koko yhteisömme voimin jatkossa palasia HIP:n tutkijoiden olosta ja elosta sekä erityisesti siitä mieltä hivelevästä fysiikasta, mitä tutkimuslaitoksessamme teemme.

Lue lisää:

HIP:issä tehtävästä tutkimuksesta saa hyvän kuvan esimerkiksi vuosikertomuksesta.

Tervetuloa keskustelemaan myös Twitterissä: @HIPhysics

Katri Huitu