Säteilyturvakeskus (STUK) liittyi Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) jäseneksi vuonna 2018. STUK toimii kansallisena turvallisuusviranomaisena, tutkimuslaitoksena ja mittanormaalilaboratoriona. HIPin jäsenenä STUKin rooli osin onkin toimia linkkinä tutkimusyhteisön, säteilyn käyttäjien, viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen välillä ja tätä...

Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 25 vuotta. HIP perustettiin v. 1996 yhdistämällä Helsingin yliopiston Suurenergiafysiikan tutkimuslaitos (SEFT) ja Teoreettisen fysiikan tutkimuslaitos (TFT) sekä Teknillisen korkeakoulun Hiukkasfysiikan teknologian instituutti (HTI). Yhdistämisellä pyrittiin...

Maailmankaikkeuden rakenne on kehittynyt hyvin pienistä alkuhäiriöistä, eli tihentymistä ja harventumista aineen jakaumassa. Painovoiman vaikutuksesta tihentymät kasvoivat vetämällä ympäröivää ainetta puoleensa, ja näin muodostui vähitellen verkkomaista suuremman mittakaavan rakennetta. Muutaman sadan miljoonan vuoden ikäisessä...

Näkymätön aine Pimeälle aineelle ehkä kuvaavampi nimi olisi näkymätön aine. Se on jotain toistaiseksi tuntematonta ainetta, joka ei näy kaukoputkella (eli näkyvän valon aallonpituudella), eikä muitakaan sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksia (kuten infrapunaa tai röntgensäteilyä) havainnoivilla...

Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Euclid-avaruusteleskoopin (https://www.euclid-ec.org/) suunniteltu laukaisu on vuoden 2022 loppupuolella. Euclidin tarkoitus on kartoittaa kuuden vuoden aikana yli kolmasosa taivaasta havaiten yli miljardi galaksia ja mitata kymmenien miljoonien galaksien spektri.  Spektristä voidaan määrittää...

CERN:issä tutkitaan muitakin hiukkasia kuin alkeishiukkasia. Aerosolihiukkasiksi kutsutaan ilmassa leijuvia kiinteitä tai nestemäisiä pienhiukkasia, joiden koko vaihtelee molekyylitasolta eli noin nanometrin kokoluokasta kymmeniin mikrometreihin. Aerosolihiukkaset vaikuttavat ilmastoon sirottamalla ja absorboimalla auringonsäteilyä, sekä osallistumalla pilvien...

Klassikkoesseessään Matemaatikon apologia G. H. Hardy kuvaa puhtaan matemaatiikan estetiikkaa ja matemaatikoiden työtä luovina taiteilijoina. Kirjoitus on puolustuspuhe  sovelluksista vapaan “hyödyttömän” matematiikan puolesta. Teoreettiset fyysikot varmaan allekirjoittavat jossain määrin työhönsä liittyvän estetiikan ja luovan...

CERNin suuren hadronitörmäyttimen, LHC:n, varrella on neljä suurta koeasemaa, joista jokaisella on omat painoalueet tutkimuskohteissa. CMS ja ATLAS ovat yleiskokeita, jotka ottavat vastaan mahdollisimman suuren määrän törmäyksiä. Tyypillisesti kokeet pyrkivät valitsemaan liipaisuehdoilla (trigger) kiinnostavia...

Hiukkasfysiikan Standardimalli kuvaa kolmea luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta: sähkömagnetismia sekä heikkoa ja vahvaa ydinvoimaa. Näistä laskennallisesti ylivoimaisesti vaikeimmin hallittava on vahva ydinvoima, jota vastaavaa Standardimallin osaa kutsutaan nimellä kvanttiväridynamiikka, tuttavallisemmin QCD. Kyseisen teorian monimutkaisuus on...

Tähtien elinkaari riippuu niiden koosta. Auringon kokoiset pienehköt tähdet päätyvät lopulta valkoisiksi kääpiöiksi. Massiiviset tähdet (M ≳ 10MAurinko) räjähtävät näyttävänä supernovana jättäen jälkeensä neutronitähden tai raskaimmissa tapauksissa mustan aukon. Väliin jäävien keskikokoisten tähtien (M...

Hiukkasfysiikasta tohtoriksi lokakuussa 2019 väitellyt Santeri Laurila etsi väitöskirjassaan Higgsin bosonin sähkövarauksellisia sukulaishiukkasia LHC-hiukkastörmäyttimen datasta. Ennätyksellisen suuri törmäysenergia ja kehittyneet analyysimenetelmät mahdollistivat aiempaa paremman etsintätarkkuuden. Vuonna 2012 Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä tehtiin historiaa, kun...

Tieteenteko on mahtavaa! Työ on motivoivaa, monipuolista, mukaansa tempaavaa ja sillä on merkitystä. Toisaalta monenlaisia haasteitakin löytyy: Kireä kilpailu rahoituksesta kuormittaa ja epävarmuus työsuhteen jatkosta huolettaa tutkimusryhmien jäseniä. Yliopistoyhteisössä myös esiintyy seksuaalista häirintää ja...

Heinäkuun lopulla sataviisikymmentä fyysikkoa ympäri maailmaa kokoontui Pariisin latinalaiskortteleihin toiveikkaissa tunnelmissa. Ulkona kaupungilla mitattiin kaupungin kaikkien aikojen lämpötilaennätys. Sisälläkin tunnelma oli paitsi lämmin, myös innostunut ja toiveikas. Kokouksen aiheena oli suunniteltu uusi hiukkaskiihdytin EIC...

Kesäkuun ensimmäisenä viikkona CERNin Ideasquare-rakennukseen kokoontui 20 opiskelijaa Helsingin seudun ammattikorkeakouluista ja Helsingin yliopistolta. Viikon tehtävänä oli etsiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin palvelumuotoilun menetelmien avulla. Kyseessä oli korkeakoulujen yhteisesti järjestämä CERN Bootcamp -intensiivikurssi, joka nyt...